Suunnitelma thermo-ovi ja älylukko

Suunnitelma uudesta, lämpimästä ulko-ovesta ja kätevästä älylukosta

Talon ovet ja ikkunat huomattiin pian melko huonoksi, olivathan ne alkuperäiset ja ulko-ovestakin valo paistoi läpi saumojen - oven ollessa kiinni.

Eteisessä oli alunperin tuulikaappi ja väliovi, ja vaatesäilytys osittan tuulikaapissa ja osittan eteisen puolella. Heti ensimmäinen ajatus olis purkaa tuulikaapin seinät pois, jotta eteinen saataisiin avaraksi yhtenäiseksi tilaksi. Yhtenäiseen eteiseen olisi tarkoitus tehsä iso liukuovikaappi sekä istuinpenkki laatikolla. Tuulikaapin purkaminen kuitenkin tarkoittaa, että myös vetoa ja lämpöhäviötä tulee herkemmin. Siksi alettiin suunnittelemaan erityisen tiivistä thermo-ovea.

Lähtökohta, eteinen ja tuulikaappi olohuoneesta katsottuna

Ulko-oven malli on ollut pitkään mielessä, jo kauan ennenkuin kyseessä olevaa taloa olin edes nähnyt. Ulko-ovessa pitää olla neljä tai viisi ikkunaa vaakassa.

Ikkunoiden ja ovien ulkopuolen väri määräytyi myös varhaisessa vaiheessa. Koin tummanharmaan sopivan mainiosti punatiiliseen taloon, vaikka lähtökohtana oli ikkunoissa ja ovissa olikin tummanruskea. Mielestäni tummaharmaa toisi moderniutta vanhaan tiilityyliin, ja tummanharmaan ja punertavan sekoitus tuo tietynlaista arvokkuutta.

Talon alkuperäinen ulkokuori

Kesällä sitten voisi ulkopuolen väritystä päivittää muutenkin uuteen uskoon. Punatiili jää, mutta todennäköisesti harmaan eri sävyt tulevat muiksi väreiksi.

Thermo-ovi

Oveksi on valittu Kaskipuun Ounas Thermo-ovi, jonka U-arvo on 0,7. Ikkunoita on viisi, ulkopuolella on alumiinilistat ikkunoiden ympärillä. Ovi varustetaan potkupellillä. Väri on tummanharmaa, värikoodina RAL 7024, joka tulee olemaan myös ikkunoissa.

Kaskipuu Ounas Thermo-ovi RAL7024

Älylukko

Muutamilla asiakkaillani käydessä olen törmännyt älylukkoon. Yale Doorman älylukko toimii ilman avainta, joko kulkulätkillä tai kulkukoodilla, joka näppäillään älylukkoon. Vaikuttaisi erittäin mielenkiintoiselta.

Abloy Yale Doorman älylukko

Ajatellaan, että meidän kohta-kuusivuotias lapsi reilun vuoden päästä lähtee kouluun, ja lapselle annetaan avain jotta hän pääsee kotiin koulun jälkeen kun vanhemmat on vielä töissä. Tai lapsi kulkee naapuruston lasten kanssa ulkona leikkimässä. Perinteisen lukon avain on todennäköisesti katoaa useammankin kerran, perinteiset lukot pitäisi perjaatteessa sarjoittaa aina uudestaan avaimen kadotessa.

Tai ajatellaan että minä lähden lenkille. Tähän mennessä "syrjäseudulla asuessa", ovi yksinkertaisesti jätetään laittamatta lukkoon, jottei raskasta avainnippua tarvi roikottaa housuntaskussa lenkin aikana. Mutta tulevassa omakotitalo-lähiössä niin ei enää voikkaan tehdä.

Mutta uudessa kodissa meillä tuleekin olemaan Yale Doorman.

Lapselle annetaan kulkulätkä, jonka hankintahinta on noin kympin. Kulkulätkä koodataan älylukkoon avaimeksi. Jos lapsi hukkaa kulkulätkän, lätkä yksinkertaisesti koodataan pois käytöstä, ja uusi lätkä koodataan käyttöön.

Itselle varmasti näppärämpi on kulkukoodi, jolla sisäänpääsee AINA, vaikka avainnippu jäisikin sisälle ja ovet lukkoon. Eikä tarvi kantaa lenkillä sitä raskasta avainnippua.

Doorman älylukon voi myös koodata menemään automaattisesti aina lukkoon. Kun aamulla kiireessä lähdet vaikkapa töihin ja puolessä matkassa mietit että tulikohan se ovi lukkoon.... Kyllä se tuli - varmasti. Täältä pääset lukemaan lisää älylukosta.


Näihin asiohin palataan kunhan ovet ja lukot saadaan paikalleen, odotan innolla että pääsen kertomaan kokemuksia Älylukon käytöstä Rovaniemen korkeudella!

Mosaiikkiparketti

Suunnittelua, osa 2

Silloin, kun kävimme vasta - nyt jo omistamamme - talon esittelyssä, meille kerrottiin että silloisen harmahtavan ruskean laminaatin alla on alkuperäinen mosaiikkiparketti.

Olen työni puolesta nähnyt monenmoista lähtökohtaa ja lopputulemaa, ja aina tammenvärinen mosaiikkiparketti on herättänyt huomioni. Jotkut ihmiset haluaa siitä eroon (mikä on melkein särkenyt sydämeni), ja jotkut taas haluaa sen tuoda esille. Osa tuo sen esiin sellaisenaan naturelina, ja osa teettää siihen valkolakkauksen.

Itse näen tammensävyn ajattomana puunsävynä, mikä on aina muodissa. Siinä missä (ehkä tässä järjestyksessä) pyökki, kirsikka ja pähkinä ovat omia aikojaan tulleet ja menneet, tammi on ja pysyy. Tammesta tulee hieman mieleen sellainen 70-luvun arkkitehtuuri, ja se on kuitenkin esimerkiksi koivua persoonallisempi. Koen, että mosaiikkiparketti on myös arvokas ja aito, unohtamatta sitä mitä oikea puu tekee sisäilmalle. Aito puu sitoo kosteutta ilma ollessa tavallista kosteampaa ja luovuttaa sitä ilman ollessa tavallista kuivempi (vrt. hirsitalo).

Jos nykypäivänä laitattaisi uuteen tilaan mosaiikkiparketin, työlle hintaa tulisi n. 100 € / neliö. Jo pelkkä vanhan parketin hionnan työhinta neliötä kohden on helposti kaksin- tai kolminkertainen laminaattiin verrattuna. Eli kuvioparkettia voi todellakin pitää arvokkaana.


Kun saimme talon haltuumme, eniten jännitti se, kuinka paljon mosaiikkiparkettia on (missä tiloissa), mitä puulajia se on, ja missä kunnossa se on. Purkaessamme ensimmäistä "ylimääräistä" väliseinää olohuoneen ja takkahuoneen välillä, koin iloisia yllätyksiä kun näin alajuoksun alla kokonaisen ehjän tammi-mosaiikkiparketin.

Sama kokonainen parketti jatkui myös toisen purettavan väliseinän alla, mutta kolmas "ylimääräinen" väliseinä olikin tehty jo ennen parkettia ja kattopanelia. Tämä oli keittiön ja olohuoneen välinen seinä.

Valitettavasti myöskään makuuhuoneista ei mosaiikkiparkettia löytynyt, vaan laminaattien alla oli tylsästi muovimatto... Ensimmäisessä makkarissa tosin juuri samalla mosaiikkiparketti-kuosilla kuin olohuoneessa, jos se nyt olisi yhtään lohduttanut.

Kun eteisen, keittiön, olohuoneen ja takkahuoneen (jotka seinien purun jälkeen olivat kaikki kutakuinkin yhtä yhteistä tilaa) vanhat huonokuntoiset laminaatit purettiin, paljastui alta aivan erinomaisen hyväkuntoinen mosaiikki muutamaa virhekohtaa lukuunottamatta.

Mosaiikkiparketti ts. palaparketti on helposti jatkettavaa, joten virhekohdat ja kolmannen puretun väliseinän allaolevan aukon saa täytettyä uudella parketilla helposti. Tämän jälkeen kaikki lattiat vielä hiotaan, ja väriero uuden ja vanhan parketin välillä tasaantuu ajanmyötä.


Palaan tähän asiaan seuraavan kerran "ennen ja jälkeen" -kuvien kera myöhemmin

Suunnittelua, suunnittelua

Remontti alkaa suunnittelulla. Niin se on.

Kun asuntokaupat on tehty ja kauppakirjat allekirjoitettu, on asunnon myyjällä yleensä vielä jokin sovittu aika asua asunnossa ennenkuin hallintaoikeus siirtyy uudelle omistajalle. Meidän tapauksessa tämä aika oli kuukauden verran.

Oli siis kuukausi aikaa tehdä remonttisuunnitelmat. Toisaalta pitkä aika odottaa tulevaa kotia omaan haltuun, mutta toisaalta todella lyhyt aika tehdä kaikkia suunnitelmia valmiiksi.

Yksi tulevista pakollisista remonteista on katto.

Katto on palahuopaa, ja jossain vaiheessa talon elinkaarta mahdollisesti uusittu, mutta tehty väärin tai huonosti ja myöhemmin on jouduttu paikkailemaan. Kuntotarkastajan mukaan katto pitäisi uusia 1-5 vuoden sisällä, eli siis suomeksi sanottuna ensikesänä.

Aluksi oli tarkoitus että jo kotitalousvähennystenkin takia kattoremontti olisi tehty heti, mutta koska kauppojen teko meni myöhäiseen syksyyn lokakuulle ja ensilumi peitti katon jo ennenkuin kattofirman kaverin pääsi katsastamaan ja tekemään tarjousta, siirrettiin asia ensikesälle. Huopakattoa on hankalampi laittaa kylmillä ilmoilla, koska huovan liima ei tartu kunnolla.

Palahuopa on nyt sellainen perus musta tai tummanharmaa, joka minusta värinä sopii talon tyyliin. Tarkoitus olisi myös uusia katto samalla tummalla kattohuovalla.

Tummanharmaa palahuopa. Kuva: Byggmax.com

Talossa rännit ovat mallia piilokouru. Joillakin kattoremppafirmoilla on tähän omat korjaussysteeminsä, mutta yleisesti kuulee että kattorakenne pitäisi muuttaa niin että rännit tulee normaalisti katon otsalautaan.

Kattoremontissa paikallisen kattofirman tarjouksen mukaan työnosuus oli noin 70 %. Toisinsanoen, jos tekee kattoremontin itse, säästää melkoisen summan rahaa. Mutta onkohan niin, että joku aiemmista omistajistakin on päättänyt säästää melkoisen summan rahaa, ja nyt tilanne on tämä? Käykö niin, että historia toistaa itseään?

Jätämme kattoasian nyt kuitenkin hautumaan, palaamme siihen keväällä.

Kohti pientä suurta remonttia

Chapter 1

Kohti pientä suurta remonttia.

Ostin mieheni kanssa vuonna -82 rakennetun, lähes alkuperäiskuntoisen omakotitalon mukavalta omakotitalolähiö-alueelta. Siitä olisi tarkoitus muokata ja remontoida sellainen koti, jossa tämä perhe viihtyy.

Tämä blogi kertoo remonttimme tapahtumista, suunnittelusta aina asumiseen asti.

Oman työn puolesta nään paljon remontteja ja uuden rakentamista. Vuosien varrella on tullut paljon päähänpinttymiä siitä, mitä tekisi "sitten kun on se oma koti". Nyt kaikki päähänpinttymät vihdoin pääsee toteuttamaan, tietysti budjetin rajoissa.

Tarkoitus on, että remonttibudjetti pysyy sellaisena, ettei asunnon kokonaishinta nouse yli alueen keskiarvon - jos talon jokus päätyy myymään, saa toivon mukaan omansa takaisin.

Kuitenkin koko remontti tehdään täysin oman maun mukaan, mutta pintapuolisesti mahdollisimman ajattomasti. Ajattomasti siksi, jottei väri- ja materiaalivalinnat ala sitten jo parin vuoden päästä kyllästyttämään. Tarkoituksena on käyttää mahdollisimman paljon valkoista, jota lämmitetään tammella ja kovetetaan harmaalla.

Fyysisiä remontteja tulee olemaan näillä suunnitelmilla pinta-, keittiö- ja kalusteremontti, ikkuna- ja oviremontti, kattoremontti, lämpöjärjestelmäremontti, wc-pesuhuone-saunaremontti, putkiremontti ja mitä nyt kannattaa ison remontin kyljessä tehdä.

Tervetuloa mukaan kohti Pientä Suurta Remonttia!